Aamulla varhain, kun aurinko nousi
Aikainen lintu madon nappaa.......... varsinkin laskuveden aikaan.
Siihen aikaan, kun te vielä kylkeänne käänsitte, me aamuaikaiset lähdimme syöttämään kilpikonnia. Eräs paikallinen mies tuli leväpussi olallaan houkuttelemaan konnat rantaa. Seurasimme uteliaina touhua, kuten kuvasta näkyy;)
Etualalla Monica (n.100v) aamupalalla,
takana Rosie (85v) kerää rohkeutta tullakseen herkuttelemaan.
Konna ja päätön mies :D
Merikilpikonnat elävät jopa 130 vuotiaaksi ja saattavat olla jopa 150 kiloisia. Monica ja Rosie olivat n.75 kg. Kilpikonnat nousevat rannalle munimaan hiekkakuoppaan keskiyöllä täydenkuun aikaan. Konna munii kerralla jopa 200 munaa ja ne ovat hiekkapesässä 45-70 päivää, kunnes kuoriutuvat. Poikaset lähtevät saman tien mereen ja niistä selviytyy aikuisiksi asti vain muutama, koska petolinnut, ravut ja kalat syövät pieniä konnalapsukaisia. Meressä on vaanimassa myös ihmisen aiheuttamat vaarat, nimittäin kalastusverkot ja muut pyydykset.
Merikilpikonnia pyritään suojelemaan joka puolella maapalloa eri järjestöjen voimin. Myös täällä Sri Lankassa on kilpikonnahautomoita, joissa poikaset kuoriutumisen jälkeen kasvatetaan isommiksi ennen mereen laskemista.
Ensi viikolla on täysikuu, mutta saapa nähdä arvataanko tulla rannalle yöllä katsomaan konnien munimista!
Hellyttävä tapaus ja yllättävän nopea liikkeissään. Kilpi on kova kuin kivi.
Monica ja Rosie olivat aika arkoja, vaikka käyvät aina ruokailemassa samassa paikassa ja ihmisiä on useimmiten lähettyvillä.
Tässä vikkelä rapulapsi, jonka rannalla kulkija nappasi kiinni ja halusi näyttää sitä meille. Rannan hiekka on täynnä pieniä ravun käytäviä, jonne ne nopsasti karkaavat, kun niitä lähestyy. Harvoin niitä edes näkee.
Mörökölli, takkutukka
Aamun rauhaa
Tekohampaita tarjolla. Osta pois!
Vai liekö nämä tarkoitettu paikallisille, koska heidän hymynsäkin on niin leveä:D
Palmunlehväaitaa
Katsoimme tietenkin ensin tarjoukset. Hyvä kauppa, hyvä valikoima ja edulliset hinnat.
Nämä sähkötolpan päässä olevat tsunamivaroituskaiuttimet näkyvät kaupunkiasuntomme ikkunasta. Meillä on ihan merinäköala omasta huoneesta, huomasimme sen vasta eilen!
Tsunamivaroittimet on asennettu heti tsunamin jälkeen, mutta niiden toimivuudesta ei meillä ole tietoa.
Tässä ayurveda-hoitaja aloittamassa työtään. Hoitopöydälle oli laitettu kauniisti kukkia. Otimme vapaapäivän kunniaksi jalka- sekä niska-hartiahoitoja ennen rannalle menoa.
Tässä auringon kilossa varjot ja heijastukset näkyvät useampaan suuntaan.
Vielä takavuosina paikalliset kalastajat istuivat kalastamassa tälläisen kepin oksan- haarassa. Nykyään tälläista kalastusmuotoa ei enää juurikaan näe, pääasiassa näytösluontoisesti.
Rannan ihastelijoita ja ihmettelijöitä
Tällä rannalla olemme istuneet muutamankin hetken rantahiekassa lämpimän veden liikkeestä nauttien. Myös kävely rannan vesirajassa on terapeuttista päälle ja jaloille:))
Piilossa paahteelta
Lauantai-iltana noin 5 aikaan rannalle pelmahti satakunta yläkoululaista, tyttöjä ja poikia. Pojat juoksivat uimaan vaatteet päällä, tytöt kastelivat vain jalkojaan. Voi sitä riemua!
Tuli vain mieleen, kuinka moni suomalaiskoululaisista on vielä tähän aikaan lauantaina koulussa.
Raikkaat janojuomat
Yhä ylös yrittää............. Tämä kaunokainen kantoi koko ajan lapsukaistaan "käpälässään".
Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa,
se hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa.....
Ilta saapuu jälleen...
...yö jo yllättää...
Illan pimetessä ilmestyy kotinurkillemme tuk-tukissa kulkeva "nakkari", josta ei kuitenkaan saa taksaria tai hodaria vaan oikean gourmet-kokin tekemiä annoksia mukaan otettavaksi pakattuna kelmuun ja sanomalehteen.
Herkullista:) Nami, nami!
