Tässäpä teille väsään tekstiä, että pääsette taas seikkailuumme mukaan.
Eilisen aamupalan hedelmiä.
Heti aamupalan jälkeen lähdettiin tutulla tut-tukilla Galleen. Meidän mukana tällä matkalla on H. Hän suomalainen volontääri, joka on samassa työvuorossa kuin me ja asuu myös koko ajan meidän kanssamme. Gallessa kävimme vaihtamassa rahaa. Saatiin 60 000 rupiaa. Katsoimme toisiimme ja sitä hirveän suurta rahapinoa ja meitähän nauratti, kun mieleen juolahti edellinen pankkireissu, jossa mahan rahavyöstä kaivoin helman alta rahat esiin:)) Pitihän meidän nytkin tehdä rahamassit ja mahakassit!!!!!!!!!!
Iso Manjarin ostoskeskus Gallessa, ns köyhien tavaratalo. Ja kuten arvaatte hinnat olivat todella edullisia. Kaikki hinnat. Kaikkialla oli vartijoita ja myyjät pörräsivät kupeessa kuin herhiläiset. Jokaisessa tavarassa oli varashälyttimet, jopa 50 rupian (n 30 senttiä) tukkapompulassa. Voi sitä tavaran määrää. Olisittepa nuoret rouvat olleet mukana, niin iso kasa lasten vaatteitta olisi huvennut teidän ostoskoreihin;))
Me kolmestaan ostettiin 20 000 rupialla vaatteita. Ihan kohtuu iso kasa. en kerro. kuka osti eniten, se en ollut kuitenkaan minä. Heh, heh.....
Ostosreissaun pääteeksi käytiin syömässä salaatit ja jatkoimme matkaa Unawatunaan. Olen kuullut sellaisenkin sanonnan, että tämän kylän rannat ovat maailman kauneimmat.
Kalastajaveneitä. Aamulla näimme, kun kalastajat tulivat rantaan. Yritetään huomenissa saada oikein kuviakin siitä.
Ah tätä iloa!
Ja onnellista oloa myös naapurituolissa.
Nämä miehet houkuttelivat meitä kovasti hiekkakylpyyn, mutta emme nyt kuitenkaan tällä kertaa.
Pieni breikki itsekullakin:)
Onkohan potilas karannut:D
Iltaa kohden alkoi pilvistymään ja tuli raju ukkonen. Salamointia kesti muutaman tunnin ja se valaisi aina koko taivaan ja merenlahden.
Ennen ukkosta sateella käytiin uimassa. Ihana makea sade pisaroi lempeästi kasvoihin.
Kävelimme avojaloin läheiseen rantaravintolaan syömään.
Vadillinen yhdelle!