Saimme yllättäen tilaisuuden olla mukana paikallisissa hautajaisissa. Meitä oli työpaikalta 5 hlöä ja menimme ensin vainajan kotiin kahdella tuk-tukilla noin 10km päähän.
Suruliputus ohjaa hautajaisvieraat perille. Niitä oli tien varrella pitkän matkaa.
Kotipihan suruportti. Jokainen vieras toivotettiin erikseen tervetulleeksi torvea ja rumpua soittamalla. Lähiomaisten äänekäs itku kuului pihalle asti. Vainajan poika otti jokaisen vieraan vastaan lämpimästi tervehtien -meidät ventovieraatkin. Sen jälkeen kaikki kävivät jättämässä jäähyväiset avoimessa arkussa makaavalle vainajalle siinä hetken hiljentyen. Valokuvaaminen ei ollut suotavaa siinä tilanteessa. Tapana on myös tervetulotoivotuksen yhteydessä antaa omaiselle ruskeassa tai sen puuttuessa valkoisessa kirjekuoressa rahalahjoitus hautajaiskulujen peittämiseen. Niin mekin teimme.
Vainajan tyttäret vaikeroivat avoimen arkun äärellä välillä pyörtyen.
Koska vainaja oli nainen, ruumiin ympärillä oli vain naisia, ilmeisesti lähimmät omaiset/ystävät.
Lähiluostarin munkit ja kuoripujat olivat paikalla leyhytellen helteessä viuhkoillaan. Munkit puhuivat ja pitivät rukouksia. Heidän edessään maassa maton päällä istuivat vainajan lähiomaiset seremonian aikana.
Luostarin väelle ja meille länsimaalaisille tarjottiin juotavaa useampaan otteeseen, muut vieraat olivat kuivin suin.
Krematorio oli muutaman kilsan päässä. Se oli kauniilla ja rauhallisella kukkulalla.
Hautajaisvieraalla kuuluu olla valkoiset tai vaaleat vaatteet. Näimme todella kauniita sareja naisilla. Kuvassa kukkia...ai niin, onhan siinä Hellukin:)
Päämunkin auto, jossa oli todella hyvä ilmastointi. Meidän lisäksi sillä kuljetettiin hautajaisiin limsaa ja keksejä.
Arkunkuljetusauto
Vainaja oli kauniisti puettu pitsipukuun, valkoisin hansikkain ja sukin. Arkun kansi avautui ikäänkuin pöydäksi arkun ympärille. Ne oli vuoratti todella taidokkaasti ja kauniisti. Tässä kaikki kävivät vielä viimeisen kerran katsomassa rakasta läheistään. Itku ja vaikerrus oli käsin kosketeltavaa.
Tarjoiluna oli limsaa ja keksejä
Tuplana korkinaukaisua, hyvin onnistui
Meille vaaleaihoisille tuotiin juomat tarjottimella, muut hakivat ne tarjoilupisteestä. Keksejä jaettiin erikseen jokaiselle. Meitä kohtaan palvelu oli erittäin ystävällistä ja vieraanvaraista. Välillä meinasi ihan nolottaa muiden puolesta.
Lopuksi vielä tarjottiin juotavaa suoraan pullosta
Pientäkin vierasta janottaa yli 30 asteen helteessä
Täällä kuljetaan yleensä paljain jaloin. Juhlissa kaikilla oli kengät, useimmilla varvassandaalit.
