Hyvää huomenta!
Niin paljon olemme yrittäneet saada teitä matkaan mukaan...siis saada kuvia tälle areenalle. Olemme maaseudulla ja täällä on niiiiin hidas netti, että ei kerta kaikkiaan onnistu. Kun palaamme kaupunkiin keskiviikkona, niin lataamme kuvia tulemaan.
Tässä kuitenkin muutama sana työn aloituksesta.
Eilen saavuimme työpaikkamme tuktukilla, pienellä mopoautolla kuljettajan kanssa. Meitä kyytiläisiä oli 3. Viimeinen ylämäki piti työntää autoa, että päästiin perille. Paikka on Baddegaman kylässä, joka noin 16km Hikkaduwasta itään.
Täällä oli melkoiset juhlameiningit alkamassa. Ei tokikaan meidän kunniaksi, vaan siihen oli 3 ihan muuta syytä: lahjoitetun budhapatsaan ja temppelin vihkiminen, uuden johtajan tervetulojuhla sekä laitoksen 3-vuotisjuhla. Jonkun tapahtuman jälkeen aina kolmosella jaolliset vuodet juhlitaan, esmes. jonkun kuolema, talon valmistuminen jne.
Juhlahumu oli kuuluvaa ja näkyvää musiikkeineen, puheineen, liikuntaohjelmineen ja kaikkineen. Myös juhla ruokailu ja teetarjoilu kuului asiaan. Ruokana on aina riisiä, kasviksia, lihaa tai kalaa carrylla maustettuna. Suuta hiukkasen polttelee välillä...
Työnämme on vammaiskodissa asuvien poikien, iältään 8-25v, kanssa touhuaminen. Meillä ei ole mitään lopullista vastuuta heistä, vaan paikallisten työntekijöiden kuuluu ottaa se. Pelaamme, käymme lenkillä, nauramme, laulamme, autamme päivittäisissä toiminnoissa.
Asumme samassa talossa kuin pojat. Ovet ovat todella heppoisia ja seinät ovat yläreunasta auki...kaikki kuuluu joka paikkaan. Tyyny on tunkkainen, koska täällä on niin kostea ilmanala mutta uni maittoi kaikesta huolimatta. Aamulla tuntui olo kuin kapisella rakilla, koska mielikuvitus tekee helposti tepposet ja olo on hikinen. Yöt kannattaa nukkua moskiittoverkon alla...ei suinkaan moskiittojen varalta, vaan että seinän yläraosta ei putoa päälle esim. käärme. Totta joka sana, usko huvikses.
Lähdemme tästä aamulenkille!
THELLUREI Sri Lankasta!
