Päivän kysymys:
Arvatkaapa, montako kuvaa meillä on tämän kahden kuukauden aikana täällä tullut napsittua???
##################
Saimme käydä tutustumassa Gallen kaupungissa sijaitevaan Karapiti-hospitaliin, sairaalaan. Sairaalassa on privat-puoli sekä osastot kaikille potilaille kastiin tai omaisuuteen katsomatta.
Valitettavasti emme saaneet ottaa kuvia. Nämä kuvat ovat yleisistä tiloista ja salaa näpsittyjä;) Quikly, quikly.
Kengät jätetään ulos oven pieleen. Kenkiä näyttää olevan tosi vähän ihmismäärään katsottuna, mutta täällähän kuljetaankin avojaloin:))
Huoneet olivat halleja, noin 30-40 potilasta samassa tilassa. Sydänvalvonnassa koneet kyllä piipittivät tuttuun malliin. Tämä kuva on privat-puolelta, jossa tilat olivat tosi siistit ja nykyaikaiset. Tätä uutta puolta meille esiteltiin auliisti, koska eurooppalaiset ovat avustaneet rakennuksen tekovaiheessa.
Eikös näytäkin tutulta? Tietokoneet vain puuttuvat pöydiltä.
Paarit odottavat käyttöä.
Huoneitten ikkunat olivat sepposen selällään. Emme tiedä, mitä se auttaa, koska ulkoahan tulee vain entistä lämpimämpää ilmaa. Ristiveto lienee se seikka.
Sairaala-alue on tosi laaja. Eri rakennusten välillä on katuja. Tällä kadulla, jossa on näkyvissä moottoripyöriä, meitä vastaan kuljetettiin vainajaa pitkin katua toiseen sairaalarakennukseen. Hänellä oli moottoripyörän kypärä rinnan päällä. Meidän oli ihan pakko pysähtyä hetkeksi, niin vaikuttava ja häkellyttävä näky se oli.
Laboratorionäytteitä pöydällä. Olisi tehnyt mieli ottaa kuva, kun mieshoitaja otti käytävällä verikoetta potilaalta. Hämmästyttävää kyllä, ihan nykyaikaisin välinein. Tämä oli ilmeisesti päivystysklinikka, koska siellä oli mitä erilaisempia potilaita samassa tilassa. Kipsattuja, veritankkauksessa, tiputuksessa, lapsia ja aikuisia.
Kaikki sulassa sovussa.
Yleisen puolen ikkunarivistöä. Tästä huomaa jo heti köyhemmän väestön tilojen kunnon.
Kiitos oppamme, saimme tutstua myös kaikenkansan osastoihin. Hän suorastaan lahjoi ja käytti hyväkseen tuttuja hoitajia, että saimme kiertää näitä osastoja.
Oppaamme bongasi kuuron työntekijän. Tellu pääsi viittomaan ja kommunikoimaan hänen kanssaan. Mahtavaa. Ihmetys oli molemminpuolinen.
Lasten osaston odotushuone. Hajut olisimme halunneet teille pullottaa ja tuoda tuomisena. Kloroformi, eetteri. Kaikki se entismuinoinen tuoksuvalikoima, joka meidänkin sairaaloiden käytävillä leijui.
Osastot olivat tosi tarkaan kansoitettuja. Jokainen petipaikka käytössä. Sitten vielä omaiset, niitä oli jokaisen potilaan sängyn vieressä 4-5 . Omaiset toivat ruokaa rakkailleen. Samassa isossa hallissa oli 48 potilasta. Lapset ja aikuiset samassa tilassa. Meitä nauratti, kun miehet piristyivät ylös sängyistään nähdessään valkoisten naisten kulkevan käytävillä:))
Rohkea hoitaja uskaltautui kuvaan. Omaiset kantoivat tyynyjä kainalossaan. Jos haluat lakanan, sinulle saatetaan kääntää puhtaampi puoli toisen käyttämästä lakanasta. Jos maksat, saatat saada ihan puhtaan lakanan. Näin se menee.
Yleisen puolen ulkohalleja. Huomaa pyykit kuivumassa puskien päällä!
Isomman puoleinen vesisäiliö. Siitä kävi itsekukin täyttämässä pullonsa.
Ruuhkaa käytävällä
Veripankin nykyaikaiset tilat.
Kaikilla hoitajilla oli siistit työasut. Ne päällä he kulkivat pitkin katuja, ihmeellistä.
¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤
Sitten pääsette kanssamme kurkistamaan toiseen sairaalaan. Tämäkin synnytyssairaala on Gallessa. Tässä sairaalassa on syntynyt koko oppaamme lähisuku äidin puolelta isoisoäidistä lähtien.
Odoteltiin vierailutunnin alkamista ja porttien aukeamista.
Lieköhän happipullot täysiä vai tyhjiä?
Kahden päivän ikäinen pienokainen hyttyssuojan alla.
Synnyttäneiden osastoilla oli myös 48 henkeä samassa hallissa. Sitten vielä kaikki vieraat päälle päätteksi. Siellä ne äidit imetti lapsiaan, vaihtoivat vaippoja, ihan kaikessa rauhassa. Miltäs tuntuisi olla täällä synnyttämässä?
Onnellinen isä esikoispoikansa kanssa.
Herkkä hetki onnea tulvillaan.
Tarvikeet pöydällä siistissä pinossa.
Nais- ja mieshoitajia synnyttäneiden osastolla.
Olimme pääsemäisillämme tälle osastolle vierailulle, mutta rajut potilaan huudot havahduttivat hoitajat tositoimiin ja niinpä meiltä meni vierailu sivu suun.
Osaston elämää, vierailijoita piisaa.
Milloinkahan täällä tulee perhehuoneet käyttöön, että isätkin pääsevät osallistumaan lasten hoitoon.
Kun kerran Gallessa oltiin, niin olihan meidän ihan pakko käydä kuvaamassa Gallen muurit puitosta käsin. Taustalla olevan tornin juurella seisoimme tsunamivaroituksen tultua. Voitte lukea tapahtuneesta suomalaisen koodinaattorimme kirjoittamana osoitteesta: http://www.positiivarit.fi/17_04_2012_etaterveiset
######################
10 000 kuvaa tuli täyteen tämän viikon alussa:D:D
Oikein arvanneiden kesken arvomme tekemämme lämpimän hiekkakuopan Top Secretin piitsillä Hikkaduwassa.
Saavutuksen kunniaksi joimme inkiväärilimsat ja tietenkin meren äärellä.
